Mä oon alkanu oikeesti viimeaikoina miettimään, et mitä lähitulevaisuudessa nyt tapahtuu. Myöskin, et mitä tavoitteita mä haluun ja miten mä haluan mun aikaani käyttää. Mä oon alkanu suunnittelee mun mielestä viisaammin, että mihin mä mun vapaa-aikani käytän. Ja sillä on oikeesti merkitystä, kun mulla on oikeesti monta asiaa meneillään.
Mä alotin viime syksyn aikana ihan hirveesti kaikkee uutta ja tapahtu oikeesti myöskin paljon. Ensin alko viimeinen vuosi peruskoulussa, joka tietää sitä, että kohta on yhteishaut ja nyt pitäis tietää mitä itseltään haluaa isona. Mulla se ei ollut niinkään ongelma, koska tiesin, että jään oman paikkakuntani lukioon. Mulla viimeinen vuosi lähti panostuksella. Mä alotin oikeesti vihdoin panostamaan hyviin numeroihin ja opettelin nyt vasta ysiluokalla lukemaan kokeisiin. Sen myös huomaa, mä oon nostanut numeroita paljon ja myös ollut enemmän aktiivinen tunnilla sekä ollut "enemmän yhteydessä" mun luokkakavereihin. Mä alotin koulussa myös toiminnan oppilaskunnassa. Siellä mä oon tän vuoden tehnyt tositosi aktiivisesti hommia ja toimin puheenjohtajana. Eihän se nyt niin iso juttu sinänsä oo, mutta vastuuta siitä on tottakai tullut ja oppilaskunnan kautta oon päässyt myös muihin juttuihin, kuten koulufoorumi ja koulun johtokunnan oppilasjäseneks. Mä oon yleensä aina käsipystyssä ensimmäisenä, kun kysytään vapaaehtoista hoitamaan asioita sielä oppilaskunnassa :-D
Mulla alkoi viime syksynä myös isostoiminta. Mä en siitä aluks ollut yhtään varma, enkä kyllä varmaan vieläkään. Mutta se porukka on tosi kiva ja kyllä mä sitäkin ootan, että pääsen(jos pääsen) vetämään leiriä kesällä ja tekemään jollekkin porukalle yhtä mahtavaa leiriä mikä mulla oli!
Jalkapallo mulla on pyörinyt todella monta vuotta jo mukana. Lopetin viime kaudella Hakan joukkueessa keskenkaiken, koska yksinkertaisesti en tuntenut yhtään kuuluvani sinne. Nyt on uusi porukka mukana, Härmä, ja mä oon tykännyt olla siellä ihan älyttömästi. Valmentajat on ihan huippu mukavia ja reenitasokin on sellasta mistä tykkään! Myös ihmiset on ottanut mut hyvin vastaan ja kun siihen joukkueeseen koottiin niin monesta joukkueesta ihmisiä, niin kaikille sielä oli vähän jotain uutta. Mulla olis jotain jalkapalloon liittyvää joka ikinen päivä, mutta mä oon kyllä sen verta fiksu(?), että en tosiaan ala jokaikistä päivääni käyttämään nappikset jalassa kentällä. Vaikkakin se on ihan mahtava laji, niin on mulla myös paljon muuta mitä rakastan ja mihin tarvitsen aikaa.
Mä en oikeen tiedä mitä mä jalkapallolta odotan tulevaisuudessa. Voi olla, että se loppuu multa jo parin vuoden sisään, mutta voi olla, että se jatkuu mulla ihan aikuisikään asti. Ei sitä koskaan tiedä. Mä en oo koskaan mun mielestä unelmoinut jalkapallosta ammattina. Se on vaan ollut mulle se harrastus josta tykkään älyttömästi ja meen päivä kerrallaan. Mä oon maalivahtina ollut jo vissiin -08 vuodesta(?) En yhtään muista, mutta jotain 7 vuotta ehkä :-D Ja se on se mun paikkani kentällä. Viime kaudella Hakassa mä kehityin ihan älyttömästi ja ootan innolla tätä kautta, kuinka paljon/vähän kehityn Härmän riveissä.
Mulla on myös poikaystävä ja kaverit, joille tarvitsen myös aikaa. Mä oon monesti kysynyt esim. poikaystävältäni, että oonko hänen kanssaan tarpeeks. Ja vastaus on onneks aina, että oon. Ja siitä mä aion jatkossakin pitää huolen, että poikaystävälle jää aikaa. Se menee oikeestaan aina niin, että kun aikaa jostain vapautuu (esim. en saa kyytiä reeneihin) niin kysyn, että onko Eerolla jotain menoa ja että voiko se olla. Saan tän varmaan kuulostamaan siltä, että en näkisi Eeroa koskaan, mutta sitä se ei oo! Ainakin se pari kertaa viikossa yleensä :-) Ja kavereita nään koulussa ja välillä koulun jälkeen.
Mä en tiedä saiko ketään selvää tästä tämmöseestä ajatusmyrskypostauksesta, mutta mulla sattu just oleen sellanen fiilis, että teki mieli tulla kirjottamaan tätä tänne ylös. Mä sain varmaan itseni kuulostamaan monessa kohtaa siltä, että mun elämä ois täysin kellosta riippuvainen ja mulla ei oo aikaa mihinkään. Se vaan tuntuu joskus siltä, mutta kyllä mulla aikaa on, ainakin mielestäni ihan tarpeeks. Ja sit jos ei oo, niin ei sekään kauaa kestä, kyllä sitä aina jostain suunnasta tulee tai jos ei, niin sit mä vaan napsin sitä aikaa jostain :-D
