My football story

Heippa! Multa kysyttiin tämmöstä jalkapallo aiheista postausta/videota joskus kauan sitten. Nyt vihdoin ajattelin toteuttaa sen. Videosta tuli aika pitkä, ja jos ei tykkää videota katsella niin selitän suurin piirtein samat asiat näin postauksen muodossa. (video on postauksen lopussa)

Oon harrastanut jalkapalloa 3-vuotiaasta lähtien. Alotin täällä Tervakosken Padon jalkapallokoulussa. Ja siitä asti oon viihtynyt tän lajin parissa, joskus paremmin ja joskus huonommin. Pidin yhdessä vaiheessa cheerleadingin takia taukoa, mutta en laske sitä mukaan ja voin ihan ylpeesti sanoo harrastaneeni 12 vuotta jalkapalloa. Muistoja mitä mulle on jäänyt on vuosi 2011, jolloin kehityin yhtäkkiä tosi paljon ja se palkittiinkin vuoden tsemppari palkinnolla. Muistan sen vuoden tosi hyvin, koko kausi oli yhtä kehittymistä. Vuonna 2012 meijän joukkue oli tosi tiivis ja yhteishenki oli parasta mitä voi vaan odottaa. Sen vuoden jälkeen joukkueesta tosin lähti parikin pelaajaa. Viime vuodesta jäi mieleen erityisesti Kauhajoen turnaus, jossa ollaan oltu aiemminkin. Siellä meijän yhteishenki vaan kasvaa ja kasvaa ja kaikilla on aina ollut kiva olla siellä. Viime vuodenkin jälkeen muutama pelaaja lopetti. Mutta, ei se ole joukkuetta mihinkään kaatanut.


Koko ikäni oon harrastanut täällä Padossa, mutta viime lokakuussa sain kaverilta soiton jossa kerrottiin mahdollisuudesta pelata Fc Haka YJ:ssä. Aluksi heräsi ajatukset mitä jos mun taidot ei kelpaakkaan? Entä jos en sovi joukkoon? Jne. Pienten mietiskelyiden jälkeen mentiinkin ensimmäisiin reeneihin Valkeakoskelle ja tunsin sieltä ainoastaan 2 ihmistä, Annin ja Oonan, jotka siis kertoi tästä joukkueesta. Tästä harppauksesta uuteen joukkueeseen on ollut vain plussaa mulle. Harrastan siis kumminkin edelleen molemmissa joukkueissa. Viime talvena mä kehityin ihan hirveesti maalivahtina ja muutenkin pelaajana. Saan enemmän treeniä ja itseluottamusta maalissa. Nyt on Hakassa pelattu ELL:n kevätkierros loppuun. Ja arvatkaapas mitä?? Meijän joukkues pääs Laura Kalmarin lopputurnaukseen!!! Eli se on ikäänkuin meijän ikästen Suomen mestaruus turnaus, johon pääsee 16 joukkuetta. Se käydään 24.-27.7. Ihan mahtavaa! Minä, jolla ei oo ikinä ollu mitään tavotteita futiksen suhteen, niin pelaan yhdessä Suomen parhaimmista joukkueista!


Padossakin ollaan meijän sarjan kärjessä! Oon ollut kohta 2 vuotta Padon joukkueen kapteeni ja oon kyllä tosi ylpee tästä joukkueesta ja on ihan mahtavaa olla tossa kapteenina. Vaikka oonkin sitä kovasti hehkuttanut täälläkin, niin ei se mitään, sillä siinä on aihetta hehkuttaa. Voitettiin eilinen pelikin 12-2. Ja niin upeesti on koko joukkue kehittynyt ja jaksanut tsemppaa toisiaan. Yhteishenkee löytyy, vaikka onkin uusia tullut jo ainakin 6 henkilöä. Mahtavaa, että joukkue otti heidät niin hyvillä mielin vastaan ja nyt onkin nää uudet ihan yhtälailla osana joukkuetta.

Mainitsin tossa noista tavotteista. Mullahan ei oo oikeestaan ikinä ollut semmosia ja nyt asetin itelleni semmosen. Kun me kerran päästiin sinne lopputurnaukseen niin mä aijon tsempata niin hyvin kun pystyn. Treenata, onnistua ja antaa kaiken irti itestäni. Mulla ei oo motivaatio nyt hetkeen ollut näin korkeella kun nyt. Mulla on myös käynyt mielessä semmonen, etten jatkaisi enään ens vuonna tossa Hakassa. Mutta sen voin luvata, että ainakin tän vuoden treenaan loppuun asti ja katson sitten uudestaan mitä sillon oon mieltä.

Tässä varmaan kaikki tärkeimmät. Toivottavasti jaksoit lukea. Ja kerrothan avoimesti mielipiteesi tämmösestäkin postauksesta! ;-)
-Pilvi